Puhdas vesi on elämän edellytys. Siksi mielestäni on hyvä minun mielestäni hieman valistaa ihmisiä siitä, että miten vettä voi puhdistaa, jos joskus tulee tällaiselle tiedolle tarve. Oikeastaan jos tämä ei ole ns. yleistä tietoa, niin se on koulujärjestelmämme suuri häpeä. En ainakaan muista, että kemian tunneilla olisi ikinä puhuttu vedenpuhdistuksesta tai veden laadun arvioimisesta mitään. No, ehkäpä opetussuunnitelmien laatijat eivät käy tarpeeksi ulkona. Minäpä käyn ja siksi tämä teksti on olemassa.
Veden puhdistus käytännössä
Tein Youtubeen lyhytvideon veden puhdistuksesta. Lyhykäisyydessään kerrottuna, miten vettä puhdistetaan suodattamalla hiekan ja aktiivihiilen, eli tavallisen hiilen läpi, jolloin kiintoaines ja osa orgaanisesta liuenneesta aineesta jää suodattimeen puhtaan veden (suodos) valuessa läpi.
Mutta mitä suodatuksessa oikein tapahtuu? Hiekka toimii tässä tapauksessa ”karkeasuodattimena”, ja kerää ihan mekaanisesti kiintoaineen talteen. Hiili toimii oikeastaan samalla tavalla, mutta on paljon hienompaa ja jopa liuenneet orgaaniset molekyylit voivat jäädä huokoisen hiilen rakenteessa oleviin mikroskooppisiin sopukoihin.
Haitta-aineet vedessä
Vedessä voi olla monenlaisia vaarallisiakin aineita ja eliöitä, jotka aiheuttavat terveysriskin: kiintoaineet, mikrobit ja loiset, raskasmetallit ioneina, erilaiset suolat, orgaaniset kemikaalit ja myös kaasut, kuten radon. Kaikkia näitä biologisia tai kemiallisia oikeushenkilöitä ei saa suodattamalla poistettua, vaan joudutaan käyttämään muita keinoja. Edellä mainituista aineista ainakin metalli-ionit, pienimolekyyliset orgaaniset kemikaalit ja epäorgaaniset suolat tulevat aktiivihiilen läpi. Veden tislaaminen on tehokkain tapa puhdistaa vettä, mutta sekään ei ole juomaveden tekoon hyvä menetelmä, sillä tislattu vesi vie suolaa elimistöstä ja siten on epäterveellistä. Mm. hermot ja lihakset tarvitsevat suoloja toimiakseen.
Onko järvivesi juomakelpoista sitten suodatettuna? Tähän on vaikea kemistinkään vastata, sillä juomakelpoisuus on hyvin riippuvainen käytettyjen välineiden puhtaudesta ja myös suodatettavan veden laadusta. Aktiivihiili ei poista pieniä orgaanisia molekyylejä, esim. etanolia, eikä se myöskään poista suolaa (NaCl) tai liuenneita metalli-ioneita. Sanottakoon, että hiekan ja hiilen läpi suodatettu järvivesi on ainakin paremmin juomakelpoista kuin suodattamaton. Jos pintavesiä haluaa juoda edellä kuvatun suodattamisen jälkeen, niin suosittelen varmuuden vuoksi vielä keittämään veden ensin. En kuitenkaan kannusta ketään kokeilemaan juomavesien tekoon näin. Mutta jos ei ole varaa olla ronkeli, niin hyvä tietää tämäkin asia.