Työstönesteen pitoisuuden määrittäminen on pH:n ohella mielestäni tärkeimpiä arvoja, mitä emulsioista voi määrittää. Refraktometri on väline pitoisuuden tulkintaan. Pitoisuus vaikuttaa huomattavasti nesteiden käytettävyyteen koneistuksessa. Refraktometriä käytetään yleisesti työstöneste-emulsioiden pitoisuuksien mittaamiseen. Refraktometrillä määritetään nesteestä Brix-aste, joka kerrotaan nestekohtaisella kertoimella ja siten saadaan työstönesteen pitoisuus-% selvitettyä.
Itse olen työstönesteurani alusta asti käyttänyt yksinomaan digitaalista refraktometriä. Niitä on erilaisia ja tärkeää on valita oikeanlainen, eli nimenomaan Brix-asteina tuloksen ilmoittava laite työstönesteille. Digirefraktometriä on suhteellisen helppo käyttää: refraktometri sisältää ”silmän” (kuva) johon pisara tutkittavaa näytettä laitetaan ja sitten painetaan mittausnappia. Laite skannaa pisaran, mittaa taitekertoimen ja siitä sitten laskee Brix-asteen, joka ilmoitetaan lukuna laitteen näytöllä. On hyvä muistaa puhdistaa laite huolella ja mielellään ”pestä” silmää kerran pari tutkittavalla emulsiolla ennen varsinaista mittausta. Jos silmän pintaan jää jäämiä edellisestä mittauksesta, niin kokemukseni mukaan laite voi tuottaa herkästi väärän tuloksen. Mutta oikein käytettynä tällä saa tarkan ja toistettavan mittauksen emulsioille. Tätäkin laitetta tulee kalibroida, siihen käytetään puhdasta vettä ja kalibroinnin oikeellisuuden voi tarkistaa siten, että laite näyttää nollaa puhtaalle vedelle. Tätä kannattaa kokeilla mielellään aina näytteiden välillä ja puhdistaa refraktometrin silmää väärien lukemien välttämiseksi.
Refraktometri – kokemukseni
Kuten aiemmin mainitsin, en itse ole käyttänyt perinteistä, analogista refraktometriä. En näe hirveästi haittaa analogisen refraktometrin käytössä, sillä se myös antaa tietoa emulsion kunnosta. Ilman ja emulsion rajapinta refraktometrillä voi olla samea tai selvärajainen. Selvärajainen on hyvä, mutta sameus voi johtua vuotoöljyistä tai huonosti sekoittuneesta emulsiosta. Toisaalta, huonon sekoittuvuuden ja vuotoöljyt voi todeta paljaalla silmällä muutenkin, ainakin äärimmäisissä tapauksissa. Digitaalinen refraktometri on myös tarkempi ja koen helpommaksi lukea numeroita suoraan tihrustamisen ja arvailun sijaan.
Digitaalisia refraktometrejä saa myös keskusjärjestelmiin integroituna ja Pyxiksen RT-50- malliin saa lisävarusteena ultraäänipuhdistajan refraktometrin silmälle. Ultraäänipuhdistajan avulla refraktometri toimii huomattavasti paremmin. Ja kuten edellä mainitsin, digirefraktometrin silmä vaatii puhdistusta, jotta laite tuottaisi oikean lukeman. Suunnitelmissamme on jossain vaiheessa tuottaa myös toimiva kokonaisratkaisu keskusjärjestelmän nesteen pitoisuuden ylläpidon automatisoimiseksi. Ilman digitaalista refraktometriä se ei olisi mahdollista.