Tässä olisi sarjakuva teille molemmille, jotka satutte lukemaan tätä blogia. Samalla kerron vähän itsestäni, sillä olenhan Kemisteri Oy:n tärkein tuote. Minulla oli lapsena useita visioita tulevaisuudestani ja tulevasta ammatistani. Kuten jäätelötötterö sateessa, ne visiot muuttuivat vuosien varrella, mutta sarjakuvapiirtäjän ammatti on edelleen minulle yksi tärkeimmistä lapsuuden haaveistani, sillä luin paljon sarjakuvia ja hain etenkin huumoria sarjakuvista elämääni. Sarjakuva ei käsittääkseni ole nykyään niin merkittävä taidemuoto kuin mitä se aiemmin oli. Etenkään ymmärtääkseni nuorison parissa, eli se varmaankin on hiipumassa poispäin. Olen silti viime aikoina miettinyt, että onko elämäni mennyt pahemman kerran sivuraiteilleen tietellisen pseudourani myötä? Olisinko onnellisempi, ja ennen kaikkea, omassa elementissäni kuvataiteilijana valitsemassani muodoissa? Oli niin tai näin, niin hankaluuksia joka tapauksessa olen ammatilliselta elämältäni kerjännyt. Ja kerjään jatkossakin.